Mulla oli piitkästä pitkästä aikaa viikolla vapaapäivä
ja olimme tyttäreni kanssa sopineet,
että jos aamulla ei minulle ilmaannu keikkatyötä
niin kurvaamme auton nokan kohti Poria ja Eurajokea.
Lopulta löysimme itsemme upean Pinkjärven rannalta romanttisesta mökistä.
Toinen tyttäristäni näet asuu täällä upeiden maisemien keskellä poikaystävänsä
sekä tanskandokin ja neljän kissansa kanssa.
Lähdimme huristelemaan Poria kohti heti Oton aamulenkin jälkeen
ja kotiin pääsimme takaisin ennen illan pimenemistä.
Meillä oli matka eväätkin mukana,
vaikkei niitä olisi kyllä tarvittu,
mutta Arin diabeteksen takia olen nykyään tehnyt
varasuunnitelmat pienemmillekin matkoille saatikka sitten tälläiselle
puolentoista tunnin matkalle suuntaansa.
Minä valmistin meille kerrosleivät,
joiden väliin laitoin juustos siivut sekä italiansalaattia.
Toki voitelin leivät vielä oivariinillä.
Nämä leivät laitoin kahvinsuodatin pussukkaan,
näin ei italiansalaatit pääse pursuilemaan vaatteille.
Harmitti aivan vietäväksi, kun ei kotona ollut salaattia,
olisi sopimut niin hyvin vielä tuonne leivän väliin.
Ari taas leikkeli meille omena viipaleita pussiin,
jonne myös puristi hieman sitruunan mehua.
Näin omput ei tummuneet vaikka osa omenoista tuli syötyä vasta illalla kotiin tultaessa.
Muista kuitenkin, ettet laita sitruunaa liikaa
ja omenoita syödessäsi muista sekoitella pussia ja omenoita niin,
että ne pohjalla olevat omenat eivät jää liian happamiksi,
vaan sitruunanmehua tulee vähän kaikkiin omenaviipaleisiin.
Nää on niin herkullisia,
että sovimme tekevämme näitä myös ihan kotioloissa.
Matkaa matkasi nauttien elämästä,
pysähdy ja katso ympärillesi.
Kaikki se kaunis on aivan jalkojesi juuressa.
Älä päästä elämää valumaan hukkaan,
vain sen takia,
että sinulla on kiire kulkemaan elämässäsi eteenpäin.
Kaikkea hyvää
juuri sinulle
Tupu
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.