Täällä marraskuun ensimmäinen lauantain saunavuoroni alkoi
"hämärissä merkeissä".
Melkeinpä voisin sanoa,
että tunnelma oli hämärän hyssyinen.
No, jos olisin ollut kaukaa viisas olisi tietenkin ottanut saunareissulleni mukaan
kynttilän ja tikkuja,
mutta lähdin matkaan rehvakkaasti tuttuun tapaan kassin
ja pyyhkeen kanssa.
Saunaan päästyäni räpsyttelin valoja.
Ensin tietenkin pukuhuoneeseen,
josta sitten oli vuorossa pesuhuone sekä sauna.
Saunan valo tuikkikin jo oven raosta,
mutta mitä kummaa pesuhuoneeseen ei valokatkaisijasta
tapahtunut yhtikäs mitään,
vaikka kuinka koitin räpsytellä katkaisijaa mitään ei vain tapahtunut.
Siinä aikani räpsyteltyäni tajusin pesuhuoneen valon olevan palanut.
Siispä meikäläinen sitten suihkutteli pukuhuoneen ovi auki,
että sain edes pikkuisen nähtyä mitä siellä tuli edes pestyä???
Onhan se niin noloa,
jos et hoksaa pesitkö siinä pimeässä sattumoisin kainaloita,
vai oliko kyseessä jalkapohja.
No, aika huonoa tämä minun huumorini,
mutta koittakaa kestää.
Onneksi on teitä blogi-ystäviä.
Tämäkin salaatti näet olisi jäänyt tekemättä,
jos en olisi saanut vinkkiä Terhiltä.
Kiitos, siis kuuluu Terhin tarinoita-blogin kirjoittajalle.
Olen siis käyttänyt salaateissani viinirypäleitä ja persimoneja,
mutta mikä ihme se on tuolla pääkopassa,
ettei satsumat ole tulleet mieleeni laisinkaan.
Nämä raikkaat hedelmäiset salaatit ovat ihana lisä ruoan kanssa
tai vaikka iltapalana.
erilaisia salaatteja
1 suippopaprika
2 satsumatsia
1/2 kurkkua
1 pieni punasipuli
Leikkaa salaatti ainekset haluamasi kokoisiksi paloiksi
ja sekoita keskenään.
Tarjoile joko sellaisenaan tai salaatinkastikkeen kanssa.
Liisa Tammion kirja suukkoja ja villivihanneksia kertoo...
Kristasta joka karistaa jaloistaan kaupungin pölyt ja muuttaa ystäviensä Saaran ja Lilan kanssa maalle tädiltään perimäänsä taloon. Nuoret naiset ottavat kaiken irti maaseudun yhteisöllisyydestä ja kokeilevat luomumenetelmiä niin viljelyssä kuin rakkaudessakin. Mitä jos onni löytyisikin deittisovellusten ulkopuolelta? Samalla ystävysten mielessä alkaa orastaa ajatus siitä, miten maalaisten iloja voisi tarjota muillekin kaupunkiin kyllästyneille...
No, rakkaus hömppäähän tämä on,
sehän on selvä se.
Tykkäsin silti...
Tai no, minähän nyt tykkään,
jos kirja viittaa edes hieman ruokaan sekä maalaisromantiikkaan.
Keskity elämässäsi siihen,
mikä tuottaa sinulle iloa.
Ystävyydellä
Tupu
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.