Oikea tie on se,
joka tuo
sydämeesi rauhan
ja täyttää sut
elämällä.

-Tupu-

Tällä viikolla saatiin taasen lasten kanssa katsella ruohonleikkuria.
Mukava setä (lasten mielestä kuulemma Jorma) heilutti lapsille joka kierroksella mennessään lasten ohi.
Ihanaa, kun lapset saavat niin iloisiksi pienillä asioilla.
Miksi me aikuiset tarvitsemme elämäämme niin paljon kaikkea, 
emmekä ole sittenkään tyytyväisiä.
Otetaan näistä pienistä mallia ja nautitaan joka hetkestä, jota elämä tuo tullessaan.

Teen meidän hoidokeille kerran viikossa pannaria.
Näin syksyisin pannariin pääsee usein omenoita viipaleina, raasteena tai omenasoseena.
Se tekee pannarista mehevämpää ja hieman eri makuista.
Meidän pieninkin 9 kuukauden vanha pojanvesseli maistoi ensimmäisen kerran pannaria 
ja nautti niin suunnattomasti kokemuksesta.

1/2 l gluteenitonta kaurajuomaa
2 kananmunaa
2 dl (gluteenitonta) kaurahiutaleita
3 dl vehnäjauhoja (gluteenittomia jauhoja)
n. 3 rkl luomu ruokosokeria
2 rkl juokseva margariiniä
1/2 tl ruususuolaa
n. 1/2 dl omenasosetta
1-2 tl kanelia

Sekoita kaikki ainekset hyvin sekaisin ja laita taikina jääkaappiin turpoamaan.
Kaada taikina leivinpaperinpäälle uunivuokaan ja paista pannaria uunissa 225 asteessa noin 35 minuuttia.

Ai, että kun tuoksui koko huusholli niin herkulliselle.
Valmistan siis tämän pannarin aina heti lasten mentyä nukkumaan päiväunia.
Siispä lasten herätessä meillä on välipalapöydässä ihanaa hieman jo jäähtynyttä pannaria.
Näin pienimmätkin sormisyöjät voivat syödä omat palansa vaivatta polttamatta pieniä sormiaan.
 

Jokainen työ, joka tulee tehdä,
sisältää jotain hauskaa.
Etsi se hauska,
ja työ muuttuu leikiksi.
(Maija Poppanen)

Rakkaudella

-Tupu-

Tuolle meidän mamille tuli tänään joku hepuli-kohtaus.
Se meni keittiöön ja mesoi syksystä sekä talvesta ja siitä,
että nyt on kesäkurpitsaa huokealla tarjolla talven yli neljän euron kilohinnan sijaan.
Siellä se laittoi kasvista vinoon ja pinoon. Raastelikin kasvispihvejä varten paljon kasvista pakasteeseen.
Näillä me eläimet ei kuitenkaan kuulemma päästä herkuttelemaan, 
vaan kaikki on tarkoitettu noille itsekkäille ihmisille.

Cassu & Gini
 

Mitä annat tänään itsestäsi?

-Tupu-

Me Arin kanssa syödään melkeinpä aina soijarouhetta tai muu-jauhelihaa tavallisen jauhelihan sijaan. 
Hoidokeille valmistan joskus jauheliharuokia samoin viikonloppuna lapsillemme.
Ensinnäkin soijarouhe on niin halpaa ja riittoisaa, sekä sen saa maistumaan niin herkulliselle, ettei edes tiedä syökö ruokaa jauhelihalla vaiko ilman, mutta mikään ei tietenkään vaadi sinua tekemään niinkuin minä tein, vaan jauheliha on oiva vaihtoehto soijarouheen tilalle, mutta vähennä silloin noin 1-2 dl vettä pois ruokaohjeesta.

1 kg kaalia pieninä suikaleina
2 isoa sipulia pilkottuna
3 valkosipulinkynttä
3 porkkanaa karkeana raasteena
1 dl risottoriisiä
1 kasvisliemikuutio
2 rkl balsamiviinietikkaa
5 dl vettä n. 4 dl
2 dl vaaleaa soijarouhetta/ 400 g jauhelihaa
2 tl paprikajauhetta
2 tl timjamia
3 tl meiramia
1 tl ruususuolaa
3 rkl siirappia
2 dl laktoositonta ruokakermaa/kaurakermaa

Päälle:
puolukkahilloa tai puolukoita

Laita kaali, sipulit sekä porkkana öljytettyyn pataan. Paistele seosta rauhassa ja lisää sitten joukkoon riisi, soijarouhe ja vesi sekä mausteet.
Anna porista ainakin vartti, jos ei enemmänkin. Minä keittelin puoli tuntia ja jätin padan vielä lämpimälle liedelle muhimaan, mutta minä teinkin ruoan tähän vaiheeseen jo edellisiltana.
Laitoin jäähtyneen padan jääkaappiin ja aamulla otin padan puoleksi tuntia huoneen lämpöön ennen uuniin laittoa.
Uunissa pata porisi 175 asteessa noin tunnin verran, sitten lähdimme hoidokeiden kanssa ulos ja pata jäi jälkilämmölle uuniin.
Sisään tullessa meitä odottivat ihanat tuoksun sekä maukkaan kaalilaatikon, jonka söimme puolukoiden kanssa.

Elämässä on 10 % sitä, mitä tapahtuu, 
ja 90 % sitä, miten siihen suhtaudun.
Ja niin on sinunkin laitasi
-Olemme vastuussa asenteistamme.
Charles Swindoll

-Tupu-

Vuoraa uunipelti leivinpapereilla. 
Valmista taikina. Nypi margariini jauhojen kanssa tasaiseksi muruksi. Lisää juustoraaste. Kaada lopuksi vesi ja sekoita taikina tasaiseksi. Anna sen vetäytyä täytteen valmistamisen ajan.

Tänään on laitettu elämä risaseksi heti aamutuimaan.
Vaihdoin löhönurkkani paikkaa ja istuskelen taasen nojatuolissa Murun vieressä.
Tästä paikasta on hieman hankalampi katsella teeveetä. mutta minähän nyt katselen muutenkin todella vähän teeveetä.

Muru lähti Oton tapaamaan koirakavereita.
Otto saa juosta irtii metsässä ja Murukin pääsee näkemään ystäviään.

Taasen on alkanut uusi viikko ja ensimmäinen hoidokki on jo tullut hoitoon.
Tämä poika on hoidokeistamme pienin ja nukkuu vielä kahdet päiväunet.
Siispä laitoin pojan heti tultuaan ensimmäisille päiväunille.
Niin nämä unet vaihtelee lapsilla, kun juuri toinen hoidokki jätti aamu-unet väliin 
ja nukkuu vain yhdet päiväunet. Hän taas nukkui nämä aamun unensa vasta yhdeksän aikaan, 
mutta toki tähän vaikuttaa myös se, mihin aikaan lapsi on herännyt.
Onneksi tässä perhepäivähoidossa on niin hyvä konsepti, kun tässä pystyy suunnittelemaan päivänsä jokaiselle lapselle sopivaksi.
 

Tämä simppelisti yksinkertainen parmesaani-parsakaali on yksi minun lempi-lisukkeistani.
Tiukka tujaus valkosipulia tekee tästä niin ihanan elämyksen ja
parmesaani taas mukavasti pehmentää makuja.

300 g parsakaalia
3 valkosipulia murskana
2-3 rkl öljyä
 1/2 tl ruususuolaa
 

Paloittele parsakaalit nupuiksi, jätä varttakin mukaan, ei sitä tarvitse aina pois heittää. Murskaa valkosipulinkynnet. Lusikoi murska suljettavaan pussiin ja lisää joukkoon muutama ruokalusikallinen oliiviöljyä ja suolaa, ja ravistele sekaisin. Kaada kaikki uunivuokaan ja paahda uunissa/airfryerissä  200/180 asteessa 15–20 min/10 minuuttia, kunnes nuput hieman ruskistuvat.

Päälle voi halutessaan raastaa parmesaania (tai muuta voimakasta juustoa) tai puristaa hieman sitruunaa ja raastaa sitruunan kuorta.
Tarjoa heti lämpimänä lisukeena tai syö sellaisenaan.

Anna timanttisi hehkua.

-Tupu-